torstai 29. tammikuuta 2015

Omenapuun oksista herkkukatto ja tuoreruokaa


Wili rakastaa syömistä (ja meitä <3). Etenkin omat pelletit, omenapuun oksat, tuoreet yrtit ja kuivat ruisleivät ovat Wilin suurinta herkkua.


Päivittäin Wili syö 60-80 g Complete Cuni porkkana-timotei-pellettejä, omppupuun oksia, yrttejä ja yötä varten Wili syö palan kuivaa ruisleipää. Tarjolla on myös tietysti laadukasta karkeaa kuivaheinää ja raikasta vettä.



Pihallamme kasvavista omenapuun oksista virittelemme oksia jyrsittäviksi häkin kattoon ja häkin "parvekkeelle".


Tälläistä jälkeä Wili saa hetkessä omppupuun oksiin aikaan. Hyvä niin, sillä johtomme ja huonekalut ovat saaneet olla Wilin rouskutukselta rauhassa.


Toisinaan Wili järsii meille taideteoksia, kuten tässä syntyy kukka-asetelma pupusynttäreille. Josta kuvia löydät täältä.




Tuskin maltan odottaa, kun saan pihalle omat yrttiviljelmäni taas kesällä kukoistamaan. Kyllä Wilillä on meillä onnen päivät :).


Täydellä masulla on sitten hyvä hypätä jonkun perheemme jäsenen syykkyyn siliteltäväksi ja hellittäväksi. Voi, mikä ihana elämä <3 !



sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Terveenä ollaan taas


Wili on jo ihan parantunut pienestä ihotulehduksestaan. Poika on taas oma utelias, suloinen ja hellyydenkipeä, elämästä nauttiva itsensä. Ihana ja niin rakas <3 !



Lääkkeeksi Wilille määrättiin Ditrim -antibioottia, jota itsepäinen poika ei suostunut ottamaan yhtään. Ei ruiskulla, ei ruokaan sotkettuna. Sen sijaan puhdistusaineen Wili hyväksyi ja putsasinkin punottavia kohtia kahdesti päivässä Betadinella 1:10.


Tarjosin myös pupuselle kamomillateetä, joka teki kauppansa paremmin kuin hyvin :).


Päivän paaston (järkyttyi niin eläinlääkärikäynnistä ja antibiootin mausta!) jälkeen ruokakin maistui jo tavalliseen tapaan, eli todella hyvin!





Eli elämä on taas mallillaan ja Wilillä on kaikki paremmin kuin hyvin. Eilen löytyi uusi huonekin: Sauna. Sitä onkin nyt ihmetelty useampaan otteeseen :)


maanantai 19. tammikuuta 2015

Pieni tulehdus


Voi Wili ressua! Kävimme tänään eläinlääkärissä kastraation jälkitarkastuksessa. Jälkitarkastus oli vapaaehtoinen ja ilmainen. Halusin ehdottomattomasti varata tarkastuksen, sillä eilen Wilin kynsiä siskoni kanssa leikatessani ja huomasimme, että Wilin (leikkauksessa karvattomiksi ajeltuihin) sisäreisiin oli tullit punottavia nirhaumia. Ja antibioottikuurihan me sitten varmuuden vuoksi Wilille saatiin sekä tämä hirvityskaulus, jonka pitäsisi estää Wiliä nuolemasta rikkoutunutta ihoaan.



Katsokaan nyt reppanaa.... Antibioottikuurin ohella vaurioitunut ihoalue pitää nyt putsata paristi päivällä puhdistusaineella. Puhdistus ei tuottanut ongelmia lainkaan, mutta antibiootin saaminen Wilin suuhun sen sijaan oli aika hankalaa ja tuo kauluri ihan karmea laite.



Tässä vähän lähikuvaa tulehduskohdasta. Tuo musta mytty on leikkauksessa tuhjennetty (täysin parantunut) kivespussi.



Kauluri teki elämän kyllä tosi hankalaksi. Wili juuttui sen kanssa vaikka minne ja tuskin pystyi syömään se päässään. Otin koko hököttimen pois. Toivon nyt että anbiootit auttaisi ja yritä vahtia Wiliä nuolemasta reisiään. En minä voi kiduttaa eläinparkaa tuollaisella torvella päässä.


Suunkautta Wili ei ainakaan ekalla kerralla suostunut ottamaan antibioottiaan, joten laitoin sen ruoan joukkoon. Saas nähdä meneekö näinkään perille...


Mutta onneksi Wilillä on hoitajia ja toive rakkaan pikkuystävän parantumisesta on kova.




keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Putken läpi -leikki


Meillä voidaan jo oikein hyvin. Wili käyttäytyy kuin täyden kympin pupu. Niin kiltti. Niin tottelevainen. Niin hellyyttävä. <3 Rakastan <3 . Kyllä kannatti leikkaus, kun kaikki "vaimon vikittelyt" unohtuivat täysin. Elo on taas ihanan seesteistä.


Tässä kuvasarjaa Wilin yhdestä lempparileikistä: "Putken läpi -möyrimisestä", jonka Wilille opetti meidän pikkuneiti. (Taustalla näette prototyyppini tuleviä estehyppy harjoitteita varten)



" Putken läpi" käsky ja wiuuuh... Wili kiitää putken läpi ja saa palkinnoksi herkkupalan.






"Herkku, ole hyvä!"


Ja kohta sama uudelleen :)


perjantai 9. tammikuuta 2015

Toipumista leikkauksen jälkeen


Wili on toipunut kastraatioleikkauksesta hyvin. Tänään jo tämä utelias otus teki tutkimusretkiä omatoimisesti kotimme niissä paikoissa, jonne ei ollut ennen leikkaustaan vielä oivaltanut mennä. Paristi kaveri löytyi jopa telkkarin takaa. Piti siis vähän tilkitä paikkoja :). Onneksi Wilillä ei ole intohimoa johtoihin, joten siinä mielessä TV:n taustalla vierailut eivät haittaa, mutta silti parempi varautua.































Tässä muutamia kuvia hellyydestä, jota Wili meillä oikein kerjää. Ja onneksi hellijöitä piisaa.































Ihana pupu <3 jonka kanssa tekee vain koko ajan mieli nyhjätä.

Kiva kun paranit nopeasti!!!!

torstai 8. tammikuuta 2015

Hormoonit hyrräävät


Wili koki ilmeisesti meillä olon niin auvoisaksi, että muutaman päivän meillä asumisen jälkeen pojalle tuli kova tarve oman perheen perustamiseen ja vaimon hankintaan. Pari tuntia päivätä meni päättömään kujertamiseen milloin jonkun perheenjäsenen ympärillä, milloin nuorimmaisemme pehmolelujen luona. Kunnes lopulta kumppaniksi valikoitui metrin mittainen Maileg -pupu.

Olimme päättäneet kastroida Wilin jo häntä meille hakiessamme, sillä kaikki kanikirjat (joita olemme lukeneet urakalla) kehoittavat uroken kastraatioon. Saimme eläinlääkärille ajan eiliselle illalle ja niinpä Wililtä poistettiin miehuus.


Eilinen aamupäivä menikin sitten Wiliä paijatessa ja rapsutellessa, sankarin tietämättä lainkaan minne on joutumassa.


Tein myös Wilille eläinlääkärin pyynnöstä kantokopan lämmittinpussin, jotta pieni potilas saatiin kuljetettua kotiin lämpimänä. Kanin ruumiinlämpö laskee leikkauksessa, joten lämpimänä pitäminen on hyvin tärkeää.


Lämpöpussukan ompelusta löydät enemän tietoa tämän linkin alta.





Kotona siivosin häkin viimeisen päälle ja tälläisen ressukan saimme sitten kotiin parin tunnin jälkeen. Wili hakeutui tunnin kuluttua kotiin saapumisesta avoimesta kopastaan wc-laatikolleen ja heiniensä ääreen. Söi vähän ja nukahti taas tunniksi.



Peittelin pikku-kaverin lämpimästi ja herättyään jonkin ajan kuluttua ruoka maistui taas.


Utelijas-Wili halusi heti tutkimaan onko kotona kaikki entisellään ja lylleri ulos kopistaan. Oli kuitenkin en verran vielä pökkerössä, että nukahti lattialle heti kopin viereen.


Eläinlääkärin toive oli, että Wili eläisi nyt 10 päivän ajan rauhallista elämää pääosin häkissä. Pomput, loikat, juokseminen  ja ulkoilu olisi kielletty. Miten me selviydymme tästä, apua, miten? Wili on nauttinut niin vapaana olemisesta ja touhuamisesta meidän kanssa, että miksi sitä pitää vielä rankaista vankilalla. Ymmärrän paranemisen takia, mutta miten käy Wilin oman luonteen... Tuleeko se ihan sekopääksi?


..... Leikkauksen seuraavana päivänä...

Minun oli pakko päätää Wili nukkumaan olohuoneeeen omalle paikalleen. Wili puri kaltereitaan vihaisena ja näin kuinka sitä harmitti. Elellään nyt rauhallisesti ja vältetään pomppuja. Wili on yhä pettynyt meihin, kääntään meille selkäänsä ja lähtee pois kun silitellään. Ihan karmea olo meillä ihmisilläkin....Mutta pakko tämä leikkaus oli tehdä. Pakko.

Ikävä omaa reipasta kilttiä Wiliä, joka rötkötti pitkin pituuttaan olkkarissamme :(.


tiistai 6. tammikuuta 2015

Ulkoilua



Wili rakastaa ulkoilua. Olemme hyvin iloisia, että pääsemme pupun kanssa talvisinkin ulkoilemaan puutarhaamme. Kiva, että edellien omistaja oli totuttanut kanin pihaleikkeihin. Mikäs meidän on nyt nauttiessa, kun tälläinen hyvin opetettu kani saatiin :).































Lapset nauttivat Wilin taluttamisesta...


... ja Wili pikkukaivauksien tekemisestä...


... Uusien hajujen haisteleusta...


.. Pitkistä loikista...



... Ja kevättalven tuoksuista...


Ja kun tassuja alkaa paleltaa tai ne kastuvat, voidaan loikkia sisälle ....


ja ottaa rennosti keskellä olohuonetta :)

Mukavaa Loppiaista kaikille!