sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Kesämökillä

Wilillä on ollut oikea reissukesä. Olemme seilanneet kodin ja kahden kesämökin välillä kerran jos toisenkin.Wili on kulkenut kiltisti mukana. Koska kesä on ollut viileä, on meillä huoltojoukoillakin ollut huoletonta, sillä lämpöhalvausta ei ole tarvinnut pelätä.

Aluksi laitoimme mökillä Wilin aika suureen aitaukseen ulkoilemaan. Wili oli tästä "rangaistuksesta" aika typertynyt, sillä kotona poika on tottunut olemaan vapaana kaikkialla 24/7.



Ja vaikka joku meistä oli lähes aina Wilin kanssa aitauksessa, ei sosiaalinen ja vapaudentuntoinen otus kauaa aitauksessa viihtynyt vaan hyppäsi jollain ihmeloikalla aitauksesta pois turvaan mökin kuistille, josta tulikin lopulta Wilin lempparipaikka.


Kuistilta oli turvallista juosta silloin tällöin syömään nurmea ja pinkaista taas kiireen vilkkaa kuistille turvaan milikuviytusvihollisen lähestyessä :) .

... vaara vaaniin viidakossa ain...











Utelijaana otuksena kaikkia paikkoja piti tutkia....

Ja sitten taas turvaa rakkaimpien syliin ....


Ja levon jälkeen taas mailmaa tutkimaan <3 .





Ja oman ihmisen syliin turvaan <3 !


maanantai 15. kesäkuuta 2015

Ja niin saapui kesä











Ja niin saapui kesä ja vihreys. Wilin onnenpäivät ovat koittaneet. Elämä on kuin karkkikaupassa asuisi. Ah!


Luonto ja kaikkinaiset herkut,... Täältä tullaan!

Välillä herkutellaan talutushihnassa kotipihan ulkopuolella....






Ja välillä omassa aitauksessa...



Välillä yksin ja välillä yhdessä ihmis- ja koiraystävän kanssa...






Mukavaa kesää kaikille!

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Pikkuvaras


Wili on viimepostauksen jälkeen täyttänyt 2 vuotta. Ihana pupu, joka tänään innostui pikkuvarkauteen. Synttärien seurauksena herkkuja tuli vissiin annettua liikaa, sillä kuiva heinä ei tahdo enää oikein maistua. Päätinkin antaa Wilin nyt hieman paastota ennen vappua ja jätin ruokavaliosta pois tuoreruoat (yrtit, porkkanan kuoret, parsakaalin ja omenapuunoksat), joita pupu miellään vain ja ainoastaan pellettien ohella söisi.


Tänään, kahden päivän dietin jälkeen, seurailin pikku-pojumme puuhia räntäsateisella pihalla ja hymyhän siinä jälleen suupieliin nousi, kun huomasin ukkelin harrastavat salasyöpöttelyä... Oikea pikku-varas!



Ensin Wili ihan selvästi tarkisti, etten ole näkemässä ja sitten alkoi vaivihkaa syödä poimimiani omenapuunoksia.



 Rousk, rousk...







 Ja nami, nami...

Mukavaa vappua kaikille lukijoille!








keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Mutta missä on WIli?




Meidän Wilillä on kyllä ihan mahdottoman hyvä suojaväri. Tänäänkin ulkoillessamme minulla oli täysi työ löytää pupunen keväänruskealta pihaltamme, Onneksi sentään herra loikkii tai oikeammin kiitää kuin luoti luokseni aina kun vähän sitä huhuilen. Ihana ukko!







 Ja sitten sisälle pikku-kuratassu <3


keskiviikko 25. maaliskuuta 2015