tiistai 10. maaliskuuta 2015

Mustikan varpuja ja kumma kakkanauha



Wili rakastaa parsakaalia. Mikä onni, sillä mekin pidämme parsakaalista paljon. Viime päivinä olemme päässeet myös talven jäljiltä noutamaan metsästä myös uutta ihanaa herkkua: Mustikan varpuja.


Nekin ovat osottautuneet suursyömärillemme todella mieluisiksi herkkupaloiksi.



Päivän kuluttua mustikanvarpukekkereistä, tuli Wilin vessa-astiaan punertavaa pissaa. En osannut säikähtää, mutta tarkkailin tilannetta. Punaista pissaa tuli vielä kerran seuraavakin päivänä, joten olin jo varaamassa eläinlääkäriaikaa, kunnes...


Wili ulosti tälläisen kakkapötkön. Poju rummuttu puolentunin verran varoitus rummutuksia kakkapötkön työstettyään. (Ekan kerran meillä ollessaan kuultiin näitäkin takajalkojen paukutuksia.) Oli siis ressukka itsekin hädissään kummallisesta kakasta, joka ei meinannut loppua lainkaan.

Minulla ei ole mitään käsitykstä onko naru joku lanka vai mustikan varpu. mutta onneksi tuli pois ja poju on nyt taas suolistostaan terve.

LISÄYS postauksen julkaisemisen jälkeen: 
Sain useammalta minua viisaammalta kaninhoitajalta tiedon, että kumma kakkahelminauha johtuu kanin omasta karvanlähtöajasta. Eli tuo nauha on Wilin nuolemaa Wilin omaa karvaa. Kuulemma ihan normaalia tälläinen. Eli olen taas yhden asian verran viisaampi kanin hoitaja :).


Kakkaurakan jälkeen oli sitten päikkärien paikka ja missäpä muussa kuin omassa korissa <3.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti